“The unregulated, effectively lawless framework of global finance attracts and empowers a new category of criminals and psychopaths, especially now, with fewer or no constraints on the looting of social wealth and natural resources.”
Entä jos on käynyt niin, että joku ökyrikas on päättänyt ostaa kaikki pohjoiset yksityiset metsät, mitä rahalla saa. Kyllähän joku, jolle metsätalous on peli ja jolla on taskut täynnä rahaa, voisi tällaisen ajatuksen saada ja toteuttaa, ellei paikallinen vastustus tai lainsäädäntö saa heitä aisoihin. Hänellä on maanomistajan pyhä oikeus, kuten myös oikeus vetää tonteilleen tie muiden metsien läpi. Valtio vieläpä taloudellisesti tukee metsäteiden rakennusta, vaikka muut maanomistajat ja paikalliset elinkenojen harjoittajat kuinka vastustaisivat.
Ökyillä on omat suunnitelmansa Lapin suhteen, meillä paikallisilla omia suunnitelmiamme ja haaveitamme ja illuusioitamme, joita ne tulevat murskaamaan, heti tilaisuuden tullen. Olenhan kuullut, miten kaivosalalla paikasta puhutaan: ”Täältä on helppo kaivaa, tämä on uusi Eldorado.” Ja olen henkilökohtaisesti kuullut, miten eräs metsäjätti paasasi: ”Saamelaiset luulevat omistavansa koko Pohjois-Lapin. Heti valittavat kun yksikin sammal taittuu.”
Kerrataanpa: Nykypolvien tyranniaksi kutsutaan sitä epäsuhtaa, jossa nykyihmisen ei tarvitse kuulla niiden ääntä, jotka tulevat heidän jälkeensä ja kärsivät heidän tekojensa seurauksista. Kolonialismiksi kutsutaan sitä, että varakas ja vallakas valloittaja tulee muualta, käyttää alueen luonnonvarat, pilaa ympäristön ja samalla vaurastuu itse entisestään. Molemmissa on kyse siitä, että tuho ei kosketa investoijaa (tai näin hän kuvittelee, koska ei ymmärrä ekologian perusteita ja maapallon kantokyvyn todellisuutta), vaan rahojen käärijä on eri kuin paikallinen väestö, joka elää jäljelle jäävän tuhotun luonnon kanssa.
Ei tarvitse kuin matkustaa rajan yli Ruotsinpuoleiselle Saamenmaalle, kun näkee erämaan ahdingon. Tämä voi olla todellisuutta täälläkin. Kansallispuistoista, soidensuojelualueista huolimatta, tämä voidaan tuhota. Vaikka kovimman suojelustatuksen suojelemat alueet jätettäisiinkin metsätalous- ja kaivostoiminnan ulkopuolelle, maisema ja elämänmeno olisi ihan toinen. Suojeltuja alueita on lopulta prosentuaalisesti vähän. Ne eivät riitä kannattelemaan metsästystä, kalastusta ja muita suoraan luontoon nojaavia elinkeinoja. Nuo saarekkeet eivät riitä kannattelemaan edes itseään.